SISU ON SUOMALAISTA OSAAMISTA

Sisun ydinosaaminen on keskittynyt Suomessa valmistettavien kuorma- ja sotilasajoneuvojen tuotekehitykseen ja tuotantoon. Näiden rinnalle tuotetut vientiin painottuvat ajoneuvoteknologian konsultointipalvelut, suunnittelu ja projektijohtaminen, tukevat ennestään tunnustettua osaamista.
Sisu on Suomen markkinoilla raskasajoneuvojen kehittämisessä edelläkävijä, jonka vahvuutena on osaamisen lisäksi joustavuus ja palvelualttius. Jatkuvalla henkilöstön koulutuksella sekä yhteistyöllä alan oppilaitosten kanssa Sisu haluaa varmistaa vahvan kilpailuaseman myös tulevina vuosina. Kotimaan markkinoilla saavutettu luottamus luo edellytykset myös vientitoiminnan kehittymiselle ja laajentamiselle. Tämän vuoksi Sisu tulee jatkossa panostamaan yhä vahvemmin myös projektisuunnitteluun ja -palveluihin. Kehittyäksemme edelleen, olemme valmiita jatkossakin vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin ja vaatimuksiin.

historia_uusi_temp

2010-Luku

2013

Timo Korhonen lunasti Olof ja Maija Eleniuksen yhtiön omistusosuudet 16.8.2013 julkistetulla kaupalla.

2012

Sisu Auton kehitysohjelma etenee – tuotanto siirtyy takaisin omiin käsiin.

Sisun yhteistyö syvenee autotekniikan koulutuksesta Suomessa vastaavien korkeakoulujen kans-sa. Sisu Auton ja Oulun Yliopiston välillä sovitaan tutkimus- ja tuotekehitystyöstä, joka painottuu raskaan ajoneuvokaluston rakennejärjestelmiin sekä kuorma-autojen runkorakenteisiin.

Sisu Polar on Vuoden kuorma-auto Suomessa 2012. Valinnan on tehnyt alan johtava kuorma-auto-lehti Auto, tekniikka ja kuljetus.

Sisu Auton kehitysohjelma etenee – Sisu Polar –malliston myynti siirtyy takaisin omiin käsiin.

2011

Sisu täyttää yhtiönä ja tuotemerkkinä 80 vuotta.

Sisu Auto tiivistää yhteistyötään suomalaisten teknisen alan oppilaitosten kanssa ja lahjoittaa Ou-lun Yliopiston Teknilliselle tiedekunnalle opetus- ja tutkimuskäyttöön uuden Sisu Polar mallisarjan kuorma-auton.

2010

Suomen Autoteollisuus Oy siirtyy heinäkuussa johtokaksikon Olof Eleniuksen ja Timo Korhosen omistukseen.

Sisu Auto –konserni koostuu kolmesta liiketoiminnaltaan toisiaan täydentävästä yhtiöstä, Sisu Auto Trucks Oy, Sisu Defence Oy ja Sisu Engineering Oy.

Sisu Auto ja maailman suurin hyötyajoneuvovalmistaja saksalainen Daimler AG allekirjoittavat sopimuksen Daimlerin valmistamien Mercedes-Benz komponenttien ja ajoneuvoteknologioiden hyödyntämisestä Sisu-kuorma-autotuotteissa.

Uusi mallisto esitellään marraskuussa ja se on nimeltään SISU Polar.

Sisun myynnistä Suomessa vastaa Veho Hyötyajoneuvot.

2000-Luku

2009

Suomen puolustusvoimat tilaa 60 suojattua järeää neliakselista SISU 8×8 E13TP maastokuorma-autoa.Sisu Auto käynnistää SISU kuorma-autoja koskevan strategisen yhteistyön suomalaisen konepajateollisuusyritys Komas Oy:n kanssa ja ulkoistaa sille kokoonpanotoiminnot.

2008

Suomen puolustusvoimat tilaa 232 SISU 4×4 mallia.Sisu Auto Trucks voittaa kansainvälisen tarjouskilpailun 91 puutavara-autoyhdistelmän ja 12 sora-auton toimituksesta Venäjän suurimmalle kansainväliselle metsäteollisuusyhtiölle Ilim Groupille.

Metko näyttelyssä esitellään Carrier koneenkuljetusauto.

2007

Renault-hyötyajoneuvojen maahantuontia ja markkinointia varten perustetaan tytäryhtiö LT Finland Oy.Huolto- ja jälkimarkkinointitoiminnot myydään Veho Group Oy Ab:lle.

Sisu Auto Trucks toimittaa kaikkiaan 45 täysin varusteltua SISU C500 Timber puutavara-autoyhdistelmää OAO Kondopoga paperitehtaalle Venäjälle Karjalaan.

Ekonomi Olof Elenius kutsutaan Oy Sisu Auto Ab:n ja sen omistajayhtiö Suomen Autoteollisuus Oy:n toimitusjohtajaksi.

2006

Sisu täyttää yhtiönä ja tuotemerkkinä 75 vuotta.Olli Blombergin kirjoittama 75-vuotishistoriateos ”Suomalaista Sisua vuodesta 1931 ” Monialaosaajasta kuorma-autotehtaaksi- julkaistaan.

Sisu esittelee käyttötehtävien mukaan nimetyn uuden mallistoperheen, johon kuuluvat sovellukset Crane, Rock, Roll, Timber ja Works.

Sisu Defence -yksikkö yhtiöitetään; syntyy ”uusi” Sisu Defence Oy, jonka tuotannossa ovat panssaroidulla ohjaamolla ja miinasuojatulla alustalla varustetut mallit E7TP 4×4, E13TP 6×6 ja 8×8, E15TP 10×10 sekä Renault-ohjaamolla varustetut mallit E11T 6×6 ja 8×8.

2005

Suomen Autoteollisuus Oy:n toimitusjohtaja Teppo Raitis aloittaa vuoden alussa myös Sisu Auton toimitusjohtajana. Hän hoitaa tehtävää vuoden 2007 syksyyn.Sisu julkistaa vuoden lopulla uudet C500, R500 ja C600 -mallit.

Perustetaan uusi Sisu Defence -yksikkö vastaamaan sotilaskuorma-autojen valmistuksesta ja markkinoinnista.

2004

Suomalainen sijoittajaryhmä perustaa maaliskuussa Suomen Autoteollisuus Oy:n, joka ostaa Oy Sisu Auto Ab:n koko osakekannan Kone Oyj:ltä.Omista Baltian toiminnoista luovutaan.

3000:s Renault-ohjaamolla varustettu Sisu luovutetaan syyskuussa Kuljetusliike V. Lehtinen Oy:lle.

Sisu Auto panostaa tehtaalta suoraan ajoon soveltuvien kuorma-autojen valmistukseen; käyttökohteina erityisesti raakapuun ja maa-ainesten kuljetukset.

Sisun oma vientitoiminta lähtee vahvaan nousuun, mm. Sveitsiin ryhdytään viemään 5-akselisia tehdasvalmiita kippiautoja.

2003

Esitellään lentokenttäkäyttöön tarkoitettu suurtehopaloauto E18T 6×6, valmistus yhteistyössä Conlog Oy:n ja Veljekset Kulmala Oy:n kanssa.Kone Oyj lopettaa asteittain Sisu-tuotemerkin käytön eri tehtaissaan valmistamissaan materiaalinkäsittelykoneissa ja ottaa niissä käyttöön yritysostojen kautta haltuunsa saaman tuotenimen Kalmar.

2002

Kone Oyj ostaa Partek-konsernin ja sen omistuksessa vielä olleet osat Sisu-konsernista.Caterpillar-dieselmoottorit lisätään moottorivalikoimaan.

2000:s Renault-ohjaamoinen Sisu luovutetaan huhtikuussa Kuljetusliike Sampo Prosille.

2001

EU:n kilpailulainsäädännön johdosta Sisu Auto lunastaa tammikuussa RVI:n osuuden RS Hansa Autosta. RS Hansa Auto Oy:n toiminnot sulautetaan Oy Sisu Auto Ab:iin.Oy Sisu Auto Ab aloittaa Renault-hyötyajoneuvojen maahantuonnin.

Tampereella, Sisun 70-vuotisjuhlien yhteydessä, luovutetaan 50 000:s Sisu-merkkinen auto, asiakkaana Trukkipalvelu Jukka Turja Oy.

Nils Hagman tulee Sisu Auton toimitusjohtajaksi toukokuussa.

Renault-dieselit (ns. konsernimoottorit) tulevat uudeksi moottorivaihtoehdoksi.

2000

Ensimmäinen 2000-luvulla valmistunut Sisu luovutetaan tammikuussa Kuljetus Ri-Ni Ay:lle.

1990-Luku

1999

Partek myy Sisu Akselit Oy:n sijoittajaryhmälle ja yhtiön toimivalle johdolle, syntyy Sisu Axles Inc. Oy, sekä Sisu Diesel Oy:n ja Valtra Oy:n amerikkalaiselle AGCO-yhtymälle.Tuhannes Renault-ohjaamolla varustettu Sisu valmistuu marraskuussa; asiakkaana Östermans Alltrans.

1997

Sisu-konserni ja Partek-konserni yhdistyvät.Valmet-traktoritehtaasta tulee Sisu Traktorit Oy ja pian sen jälkeen Valtra Oy.Valmet-moottoritehtaasta tulee Sisu Diesel Oy.Oy Sisu Auto Ab ja ranskalainen Renault V.I. perustavat 50/50-periaatteella RS Hansa Auto Oy:n markkinoimaan Sisu- ja Renault-hyötyajoneuvoja Suomessa, Baltiassa ja muilla lähialueilla.

Sisun ja RVI:n välillä solmitaan laaja sopimus osatoimituksista ja vientitoiminnasta.

Sisun oma ohjaamotuotanto päättyy.

Renault-perustaisella ohjaamolla varustettu toisen sukupolven E-sarja esitellään toukokuussa.

Mack-dieselmoottorit lisätään moottorivalikoimaan.

Oy Sisu Auto Ab aloittaa uudelleen maastokelpoisten sotilaskuorma-autojen valmistuksen, syntyy Renault-ohjaamolla varustettu HMTV-sarja.

1996

Esitellään superjäreä Supra-mallisto, ensimmäinen yksilö toimitetaan Maanrakennus Alamäki Oy:lle; tuotanto siirretään sittemminSandvik-yhtymän omistamalle Tamrockille.Sisu-konsernissa materiaalinkäsittelylaitteista vastannut Sisu Terminal Systems Oy siirtää Vetomestareiden Suomen tuotannon Hämeenlinnasta Tampereelle Valmetin entiseen siirtokonetehtaaseen. Sisun nimissä on sitä ennen valmistunut yhteensä 2 600 Vetomestaria.Sisu Defence Oy myydään valtion omistamalle Suomen Puolustusväline Oy:lle ja liitetään siihen seuraavana vuonna nimellä Patria Vehicles Oy.

1995

Håkan Lindberg on ”uuden” Oy Sisu Auto Ab:n ensimmäinen toimitusjohtaja hoitaen virkaa vuoden 1994 marraskuusta vuoden 1995 helmikuuhun, jonka jälkeen tehtävään nimitetään Pekka E. Ojanen.Sisu-konsernin alaisuudessa toimineesta Sisu Axles -yksiköstä muodostetaan tytäryhtiö nimeltä Sisu Akselit Oy.Sisu-konsernissa sotilasajoneuvotuotannosta eli Masi-, Misu- Nasu-, Pasi-, Rasi- ja Raisu-ajoneuvojen valmistuksesta vastannut Sisu Defence -yksikkö yhtiöitetään ja saa nimekseen Sisu Defence Oy.Sisun omalla ohjaamolla varustettu ensimmäisen sukupolven E-sarja esitellään marraskuussa.

1994

Christer Granskog nimitetään toimitusjohtajaksi, ollen viimeinen tässä tehtävässä ”vanhassa” Oy Sisu-Auto Ab:ssa. Oy Sisu-Auto Ab ostaa toukokuussa Valmet Oy:ltä siirto- ja metsäkoneiden sekä traktoreiden ja moottoreiden tuotannon, syntyy uusi konserni, jonka hallintoyhtiöksi perustetaan Oy Sisu Ab.Kuorma-autotuotannosta vastaamaan perustetaan ”uusi” Oy Sisu Auto Ab. Sisu Auto lunastaa Neste Oy:n osuuden Sinex Oy:stä ja myy tehtaan yksityisomistukseen.

1993

Yhtiön uudelleenjärjestelyjen yhteydessä Heikki Luostarinen nimitetään toimitusjohtajaksi. Ostetaan vakavin kilpailija terminaalitraktorimarkkinoilla, USA:n Kansasissa toimiva Ottawa Truck Corporation.

1992

Esitellään nestekaasukäyttöiset SK 181 -sarjan kuorma-autot erilaisiin kunnallisteknisiin kuljetustehtäviin.

1991

Oy Sisu Auto Ab täyttää 60 vuotta. Juha Pärssisen kokoama 60-vuotisjuhlakirja ”Kaikki pyörät pyörimään ” 60 tositarinaa suomalaisesta Sisusta- julkaistaan.Sisu Terminal Systems -liiketoimintaryhmä perustetaan vastaamaan Vetomestareiden ja muiden materiaalinkäsittelykoneiden valmistuksesta ja markkinoinnista.Ostetaan ruotsalaiselta Bollnäs-yhtiöltä osa sen terminaalitraktoreiden valmistukseen liittyvistä liiketoiminnoista.

1980-Luku

1989

Viimeiset Sisu-merkkiset linja-autot valmistetaan ja toimitetaan Viipuriin.

1988

Sisun ja samalla Suomen ensimmäinen 5-akselinen kuorma-auto luovutetaan Kuljetusliike Honkanen Oy:lle.

1987

Texasiin perustetaan Vetomestareita valmistava tehdas, tuotemerkkeinä aluksi Sisu, sitten Sisu-Magnum ja loppuvaiheessa Magnum.

1986

Sisu saatiin kulkemaan viinalla; VTT suoritti kokeita etanolikäyttöön sovelletulla Valmet-moottorisella Karhu-Sisulla.

1985

Sisun oma akselistotuotanto siirretään Fleminginkadulta Hämeenlinnaan.NA-sarjan Nasu-telakuorma-autojen valmistus Hämeenlinnassa alkaa.Sisu liittyy kuorma-autojen ratakilpailutoimintaan perustamalla Sisu Racing -kilpatallin, jonka kehittämällä kalustollavoitetaan Euroopan mestaruudet vuosina 1991, 1992 ja 1993.

Viimeinen Kontio-/Karhu-Sisu -perheeseen kuulunut yksilö valmistuu ja luovutetaan asiakkaalle joulukuussa.

1984

Jorma S. Jerkku nimitetään toimitusjohtajaksi, hän hoitaa tehtävää helmikuuhun 1993.Bulldog-mallinen Sisu SM -sarja valitaan Vuoden Kuorma-autoksi Suomessa.Luovutetaan asiakkaalle 40 000:s Sisu-merkkinen auto, ostajana kuljetusliike Teuvo Saarinen Ky.

1983

Nokallinen Sisu SR -sarja valitaan Vuoden Kuorma-autoksi Suomessa.

1982

BLMC-tuotteiden (Leyland) tuonti ja myynti lopetetaan.Iveco-hyötyajoneuvojen maahantuonti alkaa (loppuakseen vuonna 1988).

1981

Oy Suomen Autoteollisuus Ab täyttää 50 vuotta.Uudeksi nimeksi otetaan Oy Sisu-Auto Ab.Helge Nygénin kirjoittama 50-vuotishistoriateos ”Sisu Suomen ja maailman teillä” julkaistaan.Valmistetaan 50 yksilön sarja erikoisvarusteltuja M-162 ja R-142 -sarjojen juhlamalleja, joista 15 ensimmäistä luovutetaan tilaajilleen yhtiön 50-vuotisjuhlassa Finlandia-talolla.

S-sarja täydentyy syksyllä nokallisella SR-mallistolla ja nokattomalla SM-mallistolla.

Hämeenlinnasta valmistuu 10 000:s tehtaassa tuotettu ajoneuvo, joka on Vetomestari.

Nosturialustojen valmistus päättyy, Lokomo Oy:lle tehtiin yhteensä 542 alustaa eri kokoluokissa.

1980

Myöhemmin monin tavoin palkittu S-sarja tulee markkinoille, ensimmäisenä malli SK 150.Panssari-Sisun eli Pasi-miehistönkuljetusvaunun prototyyppi XA 180 valmistuu.Maasto-Sisun eli Masi-sotilaskuorma-auton prototyyppi SA 150 valmistuu.Aloitetaan Hämeenlinnan tehtaalla neljä vuotta kestänyt Sisu-nostotelien asennus muunmerkkisiin kuorma-autoihin.

Lujitemuoviosien toimitus Scania-kuorma-autoihin (T-sarja) alkaa.

1970-Luku

1979

Kuorma-autohyttien vienti alkaa, ensimmäisenä M-sarjan teräsohjaamoja Irlantiin Dennison Truck Mfg. Ltd.:lle.

Mäntyharjun muovitehdas, sittemmin Sisun ja Neste Oy:n 60/40-periaatteella omistama Sinex Oy, otetaan kokonaisuudessaan käyttöön huhtikuussa.

Toimitetaan Huippuvuorille Wiima-korilla varustettu, 4×4-vetoiselle Karhu-Sisu -alustalle rakennettu arktisten olosuhteiden linja-auto.

1977

Esitellään sekä linja- että kuorma-autokäyttöön soveltuva nokaton SB-127 -sarjan alusta, joka saa nimekseen Moni-Sisu.

Valmet-moottorisille Kontio-Sisuille annetaan mallistonimeksi Karhu-Sisu.

Lujitemuovisten komponenttien valmistusta aletaan siirtää Mäntyharjulle.

1976

Solmitaan ns. kolmikantasopimus, jolla Sisun omistajiksi valtion (78 %) ja pienosakkaiden lisäksi tulevat British Leyland International Ltd ja Saab-Scania AB, kumpikin 10 % osuudella.

1975

Valtio lunastaa eri tahoilta osakkeita, jota oikeuttavat 50 % kokonaisomistukseen Oy Suomen Autoteollisuus Ab:ssa tytäryhtiöineen.

1974

Solmitaan valtion kanssa esisopimus Tor Nesslingin eri tahoille testamenttaamien osakkaiden siirtämisestä valtion omistukseen.

Aloitetaan yhteistyössä Lahden Autokori Oy:n kanssa alumiinikoristen bussien vienti Sveitsiin, myös pelkkiä alustoja viedään sikäläisille koritehtaille.

Sisu-Uutiset -lehdestä tulee Sisu-Viesti, sittemmin Sisuviesti.

1973

Sisu-nestemoottoreiden tuotanto siirretään Nesco Oy:lle, jonka omistavat Sisu (40 %), Multilift Oy (40 %) ja kehitysyhtiö Sponsor Oy (20 %). Sisu myy sittemmin osuutensa Partekille tämän ostaessa Multiliftin vuonna 1977.

1971

Toimitusjohtajaksi nimitetään diplomi-insinööri Eric Gillberg.

Perinteikäs, vuonna 1929 perustettu maahantuontiyhtiö Oy Voimavaunu Ab sulautetaan Oy Suomen Autoteollisuus Ab:iin, jonka seurauksena lukuisten brittiläisten ajoneuvomerkkien edustus siirtyi Sisu-organisaatiolle.

Viimeiset Vanaja-merkkiset ajoneuvot valmistuvat, yhteensä valmistui 7 140 yksilöä.

Sisu jatkaa Vanajan aloittaman nosturialustojen valmistuksen.

Laajentuneen Leyland-yhteistyön myötä käytännössä kaikki British Leyland -konsernin valmistamat ajoneuvot ja työkoneet liitetään asteittain Sisun maahantuontiohjelmaan.

1970

Tor Nessling jättää Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n ja sen tytäryhtiöiden toimitusjohtajan tehtävät.

1960-Luku

1969

Kuuluisa M-sarja eli bulldog-mallinen Jyry-Sisu esitellään.

Nokalliset Vanajat saavat Jyry-Sisun ohjaamon, bulldog-malliset jo edellisenä vuonna brittiläisen Ergomatic-ohjaamon.

Legendaaristen Vetomestareiden eli terminaalitraktoreiden valmistus alkaa Karjaalla, mutta siirretään pian Hämeenlinnaan.

1968

Vanajan Autotehdas Oy fuusioidaan Oy Suomen Autoteollisuus Ab:iin.

Vanaja aloittaa nosturialustojen valmistuksen.

Valtio tulee Sisun osakkeenomistajaksi 17,2 % osuudella.

1967

Esitellään yhdessä Autokori Oy:n kanssa edistyksellinen Sisu-Panther -turistibussi ja siitä johdettuna kaupunkibussin alusta.

Harkitaan kokonpanotehtaan perustamista Kolumbiaan, maan epävakaa poliittinen tilanne johtaa hankkeesta luopumiseen.

1966

Cummins-dieselmoottoreiden käyttö Sisu-autoissa ja ratatyövaunuissa alkaa, aluksi V8-versioina.

Kotimainen Valmet-diesel lisätään moottorivalikoimaan, aluksi 4-sylinterisenä Kontio-Sisuihin.

Sisu perustaa oman, kuorma- ja linja-autoasentajan ammattiin valmentavan ammattikoulun.

1965

Ensimmäisenä kuorma-autovalmistajana Euroopassa Sisu ottaa käyttöön lujitemuoviset konepeitot ja etulokasuojat nokkamallisissa autoissa.

Karjaalla alkanutta maastokelpoisten sotilaskuorma-autojen valmistusta ryhdytään siirtämään Hämeenlinnaan.

Kolumbian Bogotaan perustetaan Sisu-autojen tuontia, myyntiä ja huoltoa varten tytäryhtiö Sisu de Colombia Limitada, lyhyesti Sidecol.

1964

Leyland Motor Corporation Ltd.:stä tulee Sisun vähemmistöosakas.

Esitellään nimellä ”Proto” tunnetuksi tuleva maastokuorma-auto KB-45, jota vuoteen 1982 mennessä valmistetaan eri malliversioina (KB-/A-/AH-45) yli 500 yksilön verran.

Ensimmäisenä eurooppalaisena kuorma-autovalmistajana Sisu kokeilee kuorma-autojen paripyörien korvaamista erikoisleveillä taka-akselin yksittäisrenkailla.

Valmistetaan VR:lle vuoteen 1965 mennessä 100 hydraulisella kippilaitteella varustettua rautatievaunua.

1963

Pien- ja teollisuusvetureiden valmistus Karjaalla alkaa, jatkuen vuoteen 1970.

1962

Sisu KB-112 on ensimmäinen sarjatuotantoon päässyt eurooppalainen kuorma-auto, jossa on hydraulisesti eteenpäin kipattava ohjaamo.

Aloitetaan vuoteen 1975 kestänyt Triumph-autojen maahantuonti.

1961

Karjaan uusi kokoonpanohalli (150 000 m2) ja liukuhihna (100 m) otetaan käyttöön.

Pohjoismaiden suurin auto, Sisu K-50SS, valmistuu ja luovutetaan Kemijoki Oy:lle.

Aloitetaan kaksi vuotta kestänyt Steyr-Puch -henkilöautojen maahantuonti.

1960

O/Y Karia A/B fuusioidaan Oy Suomen Autoteollisuus Ab:iin.

Esitellään karkeatekoinen, lähinnä sotilaskäyttöön tarkoitettu keskiraskas kuorma-automallisto Kärppä-Sisu.

Laajamittainen vienti Etelä-Amerikkaan alkaa, aluksi 33 Kontio-Sisua Kolumbiaan; kaikkiaan sinne vietiin yli 1 200 Sisua.

1950-Luku

1959

O/Y Karia A/B:n eli Sisun oma raitiovaunuvalmistus päättyy.

1958

Insinööri Ilmari Louhio avustajineen kehittää Sisu-nestemoottorin, jota sovelletaan mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin, niin liikkuvassa kuin kiinteässä kalustossa.

Valmistetaan sarja betoninkuljetusautoja periaatteella tehtaalta suoraan ajoon.

Autokorituotanto (linja- ja myymäläautot) omille ja muunmerkkisille alustoille Karjaalla päättyy.

1957

Uusi pääkonttori- ja tehdasrakennus valmistuu Fleminginkadulle.

1956

Keskiraskaat linja-autoalustat saavat mallistonimen Ilves-Sisu.

Kootaan 10 kappaleen sarja DKW-pakettiautoja Suomen markkinoille nimellä Donau-Sisu.

1955

Ennen talvisotaa päättynyt oma ohjaamotuotanto alkaa uudelleen, ensimmäisenä tuotteena Nalle-Sisun kokoteräshytti.

Esitellään kevyt kuorma-automallisto Nalle-Sisu.

Keskiraskas kuorma-automallisto saa nimekseen Kontio-Sisu.

Rolls-Royce -dieselmoottorit otetaan käyttöön eräissä automalleissa.

Varustellaan uusi sarja Trojan-pakettiautoja Suomen markkinoille, edellisen sarjan kanssa autojen määräksi tulee 105 yksilöä.

Leyland-merkkisten linja- ja kuorma-autojen maahantuonti ja myynti alkaa.

Sisu-Uutisten julkaiseminen aloitetaan uudelleen.

1954

Sotakauden keskeyttämä rautatiekaluston valmistus jatkuu Karjaalla.

Kuuluisa ratatyöauto ”Punatulkku” esitellään.

Maantieliikenteeseen tarkoitettujen puoli- ja täysperävaunujen valmistus alkaa.

1953

Raskaat kuorma-automallit saavat mallistonimen Jyry-Sisu.

1951

Kootaan Fleminginkadun tehtaassa Suomen markkinoille 96 yksilön sarja hollantilaisia DAF-kuorma-autoja.

Varustellaan sarja brittiläisiä Trojan-pakettiautoja Suomen markkinoille.

Aloitetaan viisi vuotta kestänyt ranskalaisten Continental-telatraktoreiden maahantuonti.

1950

Kuorma-autojen tuotantoa aletaan mallikohtaisesti asteittain siirtää Karjaalle.

1940-Luku

1949

Ryhdytään panostamaan ”tehtaalta suoraan ajoon” tarkoitettujen Sisu-autojen valmistukseen (avolava ja takalaitanostin).

1948

Aloitetaan amerikkalaiseen Anthony-nostimeen perustuvien mekaanisten takalaitanostimien valmistus.

1948

Yhteissisu Oy puretaan, toimintaa jatkamaan perustetaan Vanajan Autotehdas Oy, kuntaliitoksen myötä uudeksi kotipaikaksi tulee Hämeenlinnan kaupunki.

Ensimmäinen Vanaja-merkkinen auto valmistuu Hämeenlinnan tehtaalta.

Bentley- ja Rover-henkilöautojen sekä Land-Rover-maastoautojen tuonti alkaa.

Brittiläisten Leyland-dieselmoottoreiden sarjakäyttö Sisuissa alkaa syrjäyttäen asteittain saksalaiset Henschel-dieselit.

1946

Linja-autokorien, raitiovaunujen ja rautatiekaluston tuotanto siirtyy Karjaalle.

Autokorien ja raitiovaunujen tuotemerkiksi tulee Karia. 1000:s Sisu-automoottori valmistuu.

Solmitaan tuontisopimus Rolls-Royce -henkilöautoista.

1945

Sotakorvaustuotteiden (mm. 2 000 moottoria) valmistus Neuvostoliittoon alkaa jatkuen vuoteen 1952.

1944

Osa Fleminginkadun toiminnoista evakossa Karjaan keskeneräisessä tehtaassa ja Helsingin ympäristökunnissa sijaitsevissa tiloissa.

1943

Yhteissisu Oy perustetaan Helsinkiin, aloite tulee Puolustusvoimilta, mukana ovat valtio ja maan kaikki tärkeimmät metalliteollisuusyritykset.

Yhtiö rakennuttaa Vanajan kuntaan uuden tehtaan valmistamaan Sisu S-22 -kuorma-autoja.

Valtio tilaa 7 000 autoa, mutta vain 294 autoa valmistuu vuoteen 1948 mennessä.

1941

Karjaan tehtaiden (O/Y Karia A/B) rakennustyöt alulle. Sisun teknistä tuotantoa hajautetaan erilaisten sotatarvikkeiden valmistukseen, jota jatkuu vuoteen 1945 saakka.

1940

Oma moottorituotanto amerikkalaisen Hercules-yhtiön myöntämällä lisenssillä alkaa, tuotannossa 4- ja 6-sylinterisiä bensiinikäyttöisiä auto-, meri- ja teollisuusmoottoreita.

1930-Luku

1939

Tor Nessling ostaa O/Y Suomen Autoteollisuus A/B:n osake-enemmistön.
Käynnistetään useiden eri automerkkien maahantuontineuvottelut, jotka talvisodan syttymisen vuoksi kuitenkin keskeytyvät.
Oma vuosituotanto yltää ensimmäisen kerran 300 autoyksilöön.

1938

Raitiovaunujen sarjavalmistus alkaa.

Viroon toimitetaan 40 kuorma- ja linja-autonalustaa osina paikallisesti kokoonpantaviksi, myös kokonaisia linja-autoja viedään Baltian maihin.

1937

Ensimmäinen dieselmoottorinen Sisu valmistuu, moottorina amerikkalainen Hercules-diesel.

Kokonaisten linja-autojen toimitus Latviaan alkaa.

Rakennetaan sisäasiainministeriön tilauksesta mellakantorjuntaan tarkoitettu panssariauto.

Yhtiö aloittaa oman asiakaslehden, Sisu-Uutisten julkaisemisen, lehti ilmestyi aluksi vuoteen 1941 saakka.

1936

Vienti käynnistyy, ensimmäisenä toimitetaan yksi kuorma-auton alusta Viroon.

1935

Rautatiekaluston valmistus alkaa VR:lle toimitetulla linja-autokorisilla rata-autoilla. Linja-autokorien tilauspohjainen valmistus Sisu- ja muunmerkkisille alustoille muodostaa aina sotien jälkeiseen aikaan saakka merkittävän osan tuotannosta.

Ensimmäinen Sisu-teliauto (vetotavaltaan 6×2) valmistuu.

1934

Ensimmäiset kaksi raitiovaunua valmistuvat. Volvo-komponenttien käytöstä Sisu-autoissa luovutaan.

Sisujen moottoriksi tulee lyhytaikaisesti kotimainen Olympia, mutta vaihtuu pian amerikkalaiseen Hercules-moottoriin.

1933

Autojen sarjatuotanto alkaa helmikuussa.

Kotimaisten komponenttien käyttöä päätetään lisätä, syntyy lukuisia alihankintasuhteita, joista osa on edelleen voimassa.

1932

Yhtiössä sisäisesti käytetty autojen työnimi ”Sisu” vahvistetaan yleisökilpailun perusteella viralliseksi tavaramerkiksi.

Ensimmäiset 9 autoa – 1 linja-auto ja 8 kuorma-autoa – valmistuvat kesän ja syksyn aikana.

Tuotantoperiaatteena jo tuolloin oli ”tehtaalta suoraan ajoon”, mikäli asiakas niin halusi. Yhtiön varsinainen voimahahmo, insinööri Tor Nessling, nimitetään toimitusjohtajaksi huhtikuussa ja saa vapaat kädet kehittää yritystä.

1931

Kahden Helsingin Kalliossa toimivan autokoritehtaan liiketoiminnat yhdistetään, syntyy O/Y Suomen Autoteollisuus A/B.

Yhtiö aloittaa toimintansa osoitteessa Fleminginkatu 27.

Autojen suunnittelu alkaa, sisäisenä työnimenä alusta alkaen ”Sisu”. Komponenttitoimittajaksi valitaan AB Volvo.