SISU ON SUOMALAISTA OSAAMISTA
Sisun ydinosaaminen on keskittynyt Suomessa valmistettavien kuorma- ja sotilasajoneuvojen tuotekehitykseen ja tuotantoon. Näiden rinnalle tuotetut vientiin painottuvat ajoneuvoteknologian konsultointipalvelut, suunnittelu ja projektijohtaminen, tukevat ennestään tunnustettua osaamista.
Sisu on Suomen markkinoilla raskasajoneuvojen kehittämisessä edelläkävijä, jonka vahvuutena on osaamisen lisäksi joustavuus ja palvelualttius. Jatkuvalla henkilöstön koulutuksella sekä yhteistyöllä alan oppilaitosten kanssa Sisu haluaa varmistaa vahvan kilpailuaseman myös tulevina vuosina. Kotimaan markkinoilla saavutettu luottamus luo edellytykset myös vientitoiminnan kehittymiselle ja laajentamiselle. Tämän vuoksi Sisu tulee jatkossa panostamaan yhä vahvemmin myös projektisuunnitteluun ja -palveluihin. Kehittyäksemme edelleen, olemme valmiita jatkossakin vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin ja vaatimuksiin.
2020-Luku
2021
Sisu Auto toimittaa SISU GTP 4×4 -testisarjan maavoimille.
Sisu Auto täyttää 90 vuotta.
2020
Maavoimat hankkii SISU GTP 4×4 -testisarjan.
Sisu Auto:n ja Daimler Truck Ag:n yhteistyö täyttää 10 vuotta.
2010-Luku
2019
SISU GTP 4×4 General purpose variant -julkistus.
SISU -alkuperäisvarosien jakelu TAVO Oy:lle.
Petri Kananen Oy Sisu Auto Ab:n toimitusjohtajaksi.
Suvanto Trucks Oy:lle SISU Polar -jälleenmyyntisopimus Varsinais-Suomen alueelle.
2018
SISU Polar Hybrid -malliston ja SISU Polar ROCK S julkistus ja myynnin aloitus.
SISU GTP -julkistus.
SISU Polar myynti alkaa Latviassa.
2017
SISU Polar Hybrid -voimalinjan ja Super Polar 10×6 kaivosauton julkistus.
Tytäryhtiöt Sisu Auto Trucks Oy ja Sisu Engineering Oy fuusioidaan Oy Sisu Auto Ab:hen 30.6.2017.
Oy Sisu Auto AB fuusioidaan Suomen Autoteollisuus Oy:hyn 1.7.2017. Samassa yhteydessä Suomen Autoteollisuus Oy:n toiminimi muuttuu Oy Sisu Auto Ab:ksi.
2016
SISU täyttää yhtiönä ja tuotemerkkinä 85 vuotta.
2015
Ensimmäinen asiakasräätälöity SISU E15TI 10×10 öljykenttien uuden sukupolven kunnossapito- ja huoltoajoneuvon alusta (Workover Rig) valmistunut asiakkaalle.
Suomen Erikoisajoneuvot Oy ja Anhui Jianghuai Automobile Co., Ltd (JAC) allekirjoittivat yhteistyösopimuksen raskaiden kuorma-autojen teknologiakehityksestä.
2014
SISU Polar Euro VI -malliston julkistus.
SISU Polar mallisto laajenee off-road -versioilla.
Ensimmäinen Eaton Fuller manuaalivaihteistolla varustettu Sisu Polar Euro 6 on valmistunut ja 25.11. luovutettu asiakkaalle.
2013
Timo Korhonen lunasti Olof ja Maija Eleniuksen yhtiön omistusosuudet 16.8.2013 julkistetulla kaupalla.
SISU E15TI 10×10 maastokuorma-auto on valittu romanialaisen OMV Petrom öljy-yhtiön öljykenttien uuden sukupolven kunnossapito- ja huoltoajoneuvojen (Workover Rigs) alustaksi.
2012
Sisu Auton kehitysohjelma etenee – tuotanto siirtyy takaisin omiin käsiin.
Sisun yhteistyö syvenee autotekniikan koulutuksesta Suomessa vastaavien korkeakoulujen kans-sa. Sisu Auton ja Oulun Yliopiston välillä sovitaan tutkimus- ja tuotekehitystyöstä, joka painottuu raskaan ajoneuvokaluston rakennejärjestelmiin sekä kuorma-autojen runkorakenteisiin.
Sisu Polar on Vuoden kuorma-auto Suomessa 2012. Valinnan on tehnyt alan johtava kuorma-auto-lehti Auto, tekniikka ja kuljetus.
Sisu Auton kehitysohjelma etenee – Sisu Polar –malliston myynti siirtyy takaisin omiin käsiin.
2011
Sisu täyttää yhtiönä ja tuotemerkkinä 80 vuotta.
Sisu Auto tiivistää yhteistyötään suomalaisten teknisen alan oppilaitosten kanssa ja lahjoittaa Ou-lun Yliopiston Teknilliselle tiedekunnalle opetus- ja tutkimuskäyttöön uuden Sisu Polar mallisarjan kuorma-auton.
2010
Suomen Autoteollisuus Oy siirtyy heinäkuussa johtokaksikon Olof Eleniuksen ja Timo Korhosen omistukseen.
Sisu Auto –konserni koostuu kolmesta liiketoiminnaltaan toisiaan täydentävästä yhtiöstä, Sisu Auto Trucks Oy, Sisu Defence Oy ja Sisu Engineering Oy.
Sisu Auto ja maailman suurin hyötyajoneuvovalmistaja saksalainen Daimler AG allekirjoittavat sopimuksen Daimlerin valmistamien Mercedes-Benz komponenttien ja ajoneuvoteknologioiden hyödyntämisestä Sisu-kuorma-autotuotteissa.
Uusi mallisto esitellään marraskuussa ja se on nimeltään SISU Polar.
Sisun myynnistä Suomessa vastaa Veho Hyötyajoneuvot.
2000-Luku
2009
Suomen puolustusvoimat tilaa 60 suojattua järeää neliakselista SISU 8×8 E13TP maastokuorma-autoa.Sisu Auto käynnistää SISU kuorma-autoja koskevan strategisen yhteistyön suomalaisen konepajateollisuusyritys Komas Oy:n kanssa ja ulkoistaa sille kokoonpanotoiminnot.
2008
Suomen puolustusvoimat tilaa 232 SISU 4×4 mallia.Sisu Auto Trucks voittaa kansainvälisen tarjouskilpailun 91 puutavara-autoyhdistelmän ja 12 sora-auton toimituksesta Venäjän suurimmalle kansainväliselle metsäteollisuusyhtiölle Ilim Groupille.
Metko näyttelyssä esitellään Carrier koneenkuljetusauto.
2007
Renault-hyötyajoneuvojen maahantuontia ja markkinointia varten perustetaan tytäryhtiö LT Finland Oy.Huolto- ja jälkimarkkinointitoiminnot myydään Veho Group Oy Ab:lle.
Sisu Auto Trucks toimittaa kaikkiaan 45 täysin varusteltua SISU C500 Timber puutavara-autoyhdistelmää OAO Kondopoga paperitehtaalle Venäjälle Karjalaan.
Ekonomi Olof Elenius kutsutaan Oy Sisu Auto Ab:n ja sen omistajayhtiö Suomen Autoteollisuus Oy:n toimitusjohtajaksi.
2006
Sisu täyttää yhtiönä ja tuotemerkkinä 75 vuotta.Olli Blombergin kirjoittama 75-vuotishistoriateos ”Suomalaista Sisua vuodesta 1931 ” Monialaosaajasta kuorma-autotehtaaksi- julkaistaan.
Sisu esittelee käyttötehtävien mukaan nimetyn uuden mallistoperheen, johon kuuluvat sovellukset Crane, Rock, Roll, Timber ja Works.
Sisu Defence -yksikkö yhtiöitetään; syntyy ”uusi” Sisu Defence Oy, jonka tuotannossa ovat panssaroidulla ohjaamolla ja miinasuojatulla alustalla varustetut mallit E7TP 4×4, E13TP 6×6 ja 8×8, E15TP 10×10 sekä Renault-ohjaamolla varustetut mallit E11T 6×6 ja 8×8.
2005
Suomen Autoteollisuus Oy:n toimitusjohtaja Teppo Raitis aloittaa vuoden alussa myös Sisu Auton toimitusjohtajana. Hän hoitaa tehtävää vuoden 2007 syksyyn.Sisu julkistaa vuoden lopulla uudet C500, R500 ja C600 -mallit.
Perustetaan uusi Sisu Defence -yksikkö vastaamaan sotilaskuorma-autojen valmistuksesta ja markkinoinnista.
2004
Suomalainen sijoittajaryhmä perustaa maaliskuussa Suomen Autoteollisuus Oy:n, joka ostaa Oy Sisu Auto Ab:n koko osakekannan Kone Oyj:ltä.Omista Baltian toiminnoista luovutaan.
3000:s Renault-ohjaamolla varustettu Sisu luovutetaan syyskuussa Kuljetusliike V. Lehtinen Oy:lle.
Sisu Auto panostaa tehtaalta suoraan ajoon soveltuvien kuorma-autojen valmistukseen; käyttökohteina erityisesti raakapuun ja maa-ainesten kuljetukset.
Sisun oma vientitoiminta lähtee vahvaan nousuun, mm. Sveitsiin ryhdytään viemään 5-akselisia tehdasvalmiita kippiautoja.
2003
Esitellään lentokenttäkäyttöön tarkoitettu suurtehopaloauto E18T 6×6, valmistus yhteistyössä Conlog Oy:n ja Veljekset Kulmala Oy:n kanssa.Kone Oyj lopettaa asteittain Sisu-tuotemerkin käytön eri tehtaissaan valmistamissaan materiaalinkäsittelykoneissa ja ottaa niissä käyttöön yritysostojen kautta haltuunsa saaman tuotenimen Kalmar.
2002
Kone Oyj ostaa Partek-konsernin ja sen omistuksessa vielä olleet osat Sisu-konsernista.Caterpillar-dieselmoottorit lisätään moottorivalikoimaan.
2000:s Renault-ohjaamoinen Sisu luovutetaan huhtikuussa Kuljetusliike Sampo Prosille.
2001
EU:n kilpailulainsäädännön johdosta Sisu Auto lunastaa tammikuussa RVI:n osuuden RS Hansa Autosta. RS Hansa Auto Oy:n toiminnot sulautetaan Oy Sisu Auto Ab:iin.Oy Sisu Auto Ab aloittaa Renault-hyötyajoneuvojen maahantuonnin.
Tampereella, Sisun 70-vuotisjuhlien yhteydessä, luovutetaan 50 000:s Sisu-merkkinen auto, asiakkaana Trukkipalvelu Jukka Turja Oy.
Nils Hagman tulee Sisu Auton toimitusjohtajaksi toukokuussa.
Renault-dieselit (ns. konsernimoottorit) tulevat uudeksi moottorivaihtoehdoksi.
2000
Ensimmäinen 2000-luvulla valmistunut Sisu luovutetaan tammikuussa Kuljetus Ri-Ni Ay:lle.
1990-Luku
1999
Partek myy Sisu Akselit Oy:n sijoittajaryhmälle ja yhtiön toimivalle johdolle, syntyy Sisu Axles Inc. Oy, sekä Sisu Diesel Oy:n ja Valtra Oy:n amerikkalaiselle AGCO-yhtymälle.Tuhannes Renault-ohjaamolla varustettu Sisu valmistuu marraskuussa; asiakkaana Östermans Alltrans.
1997
Sisu-konserni ja Partek-konserni yhdistyvät.Valmet-traktoritehtaasta tulee Sisu Traktorit Oy ja pian sen jälkeen Valtra Oy.Valmet-moottoritehtaasta tulee Sisu Diesel Oy.Oy Sisu Auto Ab ja ranskalainen Renault V.I. perustavat 50/50-periaatteella RS Hansa Auto Oy:n markkinoimaan Sisu- ja Renault-hyötyajoneuvoja Suomessa, Baltiassa ja muilla lähialueilla.
Sisun ja RVI:n välillä solmitaan laaja sopimus osatoimituksista ja vientitoiminnasta.
Sisun oma ohjaamotuotanto päättyy.
Renault-perustaisella ohjaamolla varustettu toisen sukupolven E-sarja esitellään toukokuussa.
Mack-dieselmoottorit lisätään moottorivalikoimaan.
Oy Sisu Auto Ab aloittaa uudelleen maastokelpoisten sotilaskuorma-autojen valmistuksen, syntyy Renault-ohjaamolla varustettu HMTV-sarja.
1996
Esitellään superjäreä Supra-mallisto, ensimmäinen yksilö toimitetaan Maanrakennus Alamäki Oy:lle; tuotanto siirretään sittemminSandvik-yhtymän omistamalle Tamrockille.Sisu-konsernissa materiaalinkäsittelylaitteista vastannut Sisu Terminal Systems Oy siirtää Vetomestareiden Suomen tuotannon Hämeenlinnasta Tampereelle Valmetin entiseen siirtokonetehtaaseen. Sisun nimissä on sitä ennen valmistunut yhteensä 2 600 Vetomestaria.Sisu Defence Oy myydään valtion omistamalle Suomen Puolustusväline Oy:lle ja liitetään siihen seuraavana vuonna nimellä Patria Vehicles Oy.
1995
Håkan Lindberg on ”uuden” Oy Sisu Auto Ab:n ensimmäinen toimitusjohtaja hoitaen virkaa vuoden 1994 marraskuusta vuoden 1995 helmikuuhun, jonka jälkeen tehtävään nimitetään Pekka E. Ojanen.Sisu-konsernin alaisuudessa toimineesta Sisu Axles -yksiköstä muodostetaan tytäryhtiö nimeltä Sisu Akselit Oy.Sisu-konsernissa sotilasajoneuvotuotannosta eli Masi-, Misu- Nasu-, Pasi-, Rasi- ja Raisu-ajoneuvojen valmistuksesta vastannut Sisu Defence -yksikkö yhtiöitetään ja saa nimekseen Sisu Defence Oy.Sisun omalla ohjaamolla varustettu ensimmäisen sukupolven E-sarja esitellään marraskuussa.
1994
Christer Granskog nimitetään toimitusjohtajaksi, ollen viimeinen tässä tehtävässä ”vanhassa” Oy Sisu-Auto Ab:ssa. Oy Sisu-Auto Ab ostaa toukokuussa Valmet Oy:ltä siirto- ja metsäkoneiden sekä traktoreiden ja moottoreiden tuotannon, syntyy uusi konserni, jonka hallintoyhtiöksi perustetaan Oy Sisu Ab.Kuorma-autotuotannosta vastaamaan perustetaan ”uusi” Oy Sisu Auto Ab. Sisu Auto lunastaa Neste Oy:n osuuden Sinex Oy:stä ja myy tehtaan yksityisomistukseen.
1993
Yhtiön uudelleenjärjestelyjen yhteydessä Heikki Luostarinen nimitetään toimitusjohtajaksi. Ostetaan vakavin kilpailija terminaalitraktorimarkkinoilla, USA:n Kansasissa toimiva Ottawa Truck Corporation.
1992
Esitellään nestekaasukäyttöiset SK 181 -sarjan kuorma-autot erilaisiin kunnallisteknisiin kuljetustehtäviin.
1991
Oy Sisu Auto Ab täyttää 60 vuotta. Juha Pärssisen kokoama 60-vuotisjuhlakirja ”Kaikki pyörät pyörimään ” 60 tositarinaa suomalaisesta Sisusta- julkaistaan.Sisu Terminal Systems -liiketoimintaryhmä perustetaan vastaamaan Vetomestareiden ja muiden materiaalinkäsittelykoneiden valmistuksesta ja markkinoinnista.Ostetaan ruotsalaiselta Bollnäs-yhtiöltä osa sen terminaalitraktoreiden valmistukseen liittyvistä liiketoiminnoista.
1980-Luku
1989
Viimeiset Sisu-merkkiset linja-autot valmistetaan ja toimitetaan Viipuriin.
1988
Sisun ja samalla Suomen ensimmäinen 5-akselinen kuorma-auto luovutetaan Kuljetusliike Honkanen Oy:lle.
1987
Texasiin perustetaan Vetomestareita valmistava tehdas, tuotemerkkeinä aluksi Sisu, sitten Sisu-Magnum ja loppuvaiheessa Magnum.
1986
Sisu saatiin kulkemaan viinalla; VTT suoritti kokeita etanolikäyttöön sovelletulla Valmet-moottorisella Karhu-Sisulla.
1985
Sisun oma akselistotuotanto siirretään Fleminginkadulta Hämeenlinnaan.NA-sarjan Nasu-telakuorma-autojen valmistus Hämeenlinnassa alkaa.Sisu liittyy kuorma-autojen ratakilpailutoimintaan perustamalla Sisu Racing -kilpatallin, jonka kehittämällä kalustollavoitetaan Euroopan mestaruudet vuosina 1991, 1992 ja 1993.
Viimeinen Kontio-/Karhu-Sisu -perheeseen kuulunut yksilö valmistuu ja luovutetaan asiakkaalle joulukuussa.
1984
Jorma S. Jerkku nimitetään toimitusjohtajaksi, hän hoitaa tehtävää helmikuuhun 1993.Bulldog-mallinen Sisu SM -sarja valitaan Vuoden Kuorma-autoksi Suomessa.Luovutetaan asiakkaalle 40 000:s Sisu-merkkinen auto, ostajana kuljetusliike Teuvo Saarinen Ky.
1983
Nokallinen Sisu SR -sarja valitaan Vuoden Kuorma-autoksi Suomessa.
1982
BLMC-tuotteiden (Leyland) tuonti ja myynti lopetetaan.Iveco-hyötyajoneuvojen maahantuonti alkaa (loppuakseen vuonna 1988).
1981
Oy Suomen Autoteollisuus Ab täyttää 50 vuotta.Uudeksi nimeksi otetaan Oy Sisu-Auto Ab.Helge Nygénin kirjoittama 50-vuotishistoriateos ”Sisu Suomen ja maailman teillä” julkaistaan.Valmistetaan 50 yksilön sarja erikoisvarusteltuja M-162 ja R-142 -sarjojen juhlamalleja, joista 15 ensimmäistä luovutetaan tilaajilleen yhtiön 50-vuotisjuhlassa Finlandia-talolla.
S-sarja täydentyy syksyllä nokallisella SR-mallistolla ja nokattomalla SM-mallistolla.
Hämeenlinnasta valmistuu 10 000:s tehtaassa tuotettu ajoneuvo, joka on Vetomestari.
Nosturialustojen valmistus päättyy, Lokomo Oy:lle tehtiin yhteensä 542 alustaa eri kokoluokissa.
1980
Myöhemmin monin tavoin palkittu S-sarja tulee markkinoille, ensimmäisenä malli SK 150.Panssari-Sisun eli Pasi-miehistönkuljetusvaunun prototyyppi XA 180 valmistuu.Maasto-Sisun eli Masi-sotilaskuorma-auton prototyyppi SA 150 valmistuu.Aloitetaan Hämeenlinnan tehtaalla neljä vuotta kestänyt Sisu-nostotelien asennus muunmerkkisiin kuorma-autoihin.
Lujitemuoviosien toimitus Scania-kuorma-autoihin (T-sarja) alkaa.
1970-Luku
1979
Kuorma-autohyttien vienti alkaa, ensimmäisenä M-sarjan teräsohjaamoja Irlantiin Dennison Truck Mfg. Ltd.:lle.
Mäntyharjun muovitehdas, sittemmin Sisun ja Neste Oy:n 60/40-periaatteella omistama Sinex Oy, otetaan kokonaisuudessaan käyttöön huhtikuussa.
Toimitetaan Huippuvuorille Wiima-korilla varustettu, 4×4-vetoiselle Karhu-Sisu -alustalle rakennettu arktisten olosuhteiden linja-auto.
1977
Esitellään sekä linja- että kuorma-autokäyttöön soveltuva nokaton SB-127 -sarjan alusta, joka saa nimekseen Moni-Sisu.
Valmet-moottorisille Kontio-Sisuille annetaan mallistonimeksi Karhu-Sisu.
Lujitemuovisten komponenttien valmistusta aletaan siirtää Mäntyharjulle.
1976
Solmitaan ns. kolmikantasopimus, jolla Sisun omistajiksi valtion (78 %) ja pienosakkaiden lisäksi tulevat British Leyland International Ltd ja Saab-Scania AB, kumpikin 10 % osuudella.
1975
Valtio lunastaa eri tahoilta osakkeita, jota oikeuttavat 50 % kokonaisomistukseen Oy Suomen Autoteollisuus Ab:ssa tytäryhtiöineen.
1974
Solmitaan valtion kanssa esisopimus Tor Nesslingin eri tahoille testamenttaamien osakkaiden siirtämisestä valtion omistukseen.
Aloitetaan yhteistyössä Lahden Autokori Oy:n kanssa alumiinikoristen bussien vienti Sveitsiin, myös pelkkiä alustoja viedään sikäläisille koritehtaille.
Sisu-Uutiset -lehdestä tulee Sisu-Viesti, sittemmin Sisuviesti.
1973
Sisu-nestemoottoreiden tuotanto siirretään Nesco Oy:lle, jonka omistavat Sisu (40 %), Multilift Oy (40 %) ja kehitysyhtiö Sponsor Oy (20 %). Sisu myy sittemmin osuutensa Partekille tämän ostaessa Multiliftin vuonna 1977.
1971
Toimitusjohtajaksi nimitetään diplomi-insinööri Eric Gillberg.
Perinteikäs, vuonna 1929 perustettu maahantuontiyhtiö Oy Voimavaunu Ab sulautetaan Oy Suomen Autoteollisuus Ab:iin, jonka seurauksena lukuisten brittiläisten ajoneuvomerkkien edustus siirtyi Sisu-organisaatiolle.
Viimeiset Vanaja-merkkiset ajoneuvot valmistuvat, yhteensä valmistui 7 140 yksilöä.
Sisu jatkaa Vanajan aloittaman nosturialustojen valmistuksen.
Laajentuneen Leyland-yhteistyön myötä käytännössä kaikki British Leyland -konsernin valmistamat ajoneuvot ja työkoneet liitetään asteittain Sisun maahantuontiohjelmaan.
1970
Tor Nessling jättää Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n ja sen tytäryhtiöiden toimitusjohtajan tehtävät.
1960-Luku
1969
Kuuluisa M-sarja eli bulldog-mallinen Jyry-Sisu esitellään.
Nokalliset Vanajat saavat Jyry-Sisun ohjaamon, bulldog-malliset jo edellisenä vuonna brittiläisen Ergomatic-ohjaamon.
Legendaaristen Vetomestareiden eli terminaalitraktoreiden valmistus alkaa Karjaalla, mutta siirretään pian Hämeenlinnaan.
1968
Vanajan Autotehdas Oy fuusioidaan Oy Suomen Autoteollisuus Ab:iin.
Vanaja aloittaa nosturialustojen valmistuksen.
Valtio tulee Sisun osakkeenomistajaksi 17,2 % osuudella.
1967
Esitellään yhdessä Autokori Oy:n kanssa edistyksellinen Sisu-Panther -turistibussi ja siitä johdettuna kaupunkibussin alusta.
Harkitaan kokonpanotehtaan perustamista Kolumbiaan, maan epävakaa poliittinen tilanne johtaa hankkeesta luopumiseen.
1966
Cummins-dieselmoottoreiden käyttö Sisu-autoissa ja ratatyövaunuissa alkaa, aluksi V8-versioina.
Kotimainen Valmet-diesel lisätään moottorivalikoimaan, aluksi 4-sylinterisenä Kontio-Sisuihin.
Sisu perustaa oman, kuorma- ja linja-autoasentajan ammattiin valmentavan ammattikoulun.
1965
Ensimmäisenä kuorma-autovalmistajana Euroopassa Sisu ottaa käyttöön lujitemuoviset konepeitot ja etulokasuojat nokkamallisissa autoissa.
Karjaalla alkanutta maastokelpoisten sotilaskuorma-autojen valmistusta ryhdytään siirtämään Hämeenlinnaan.
Kolumbian Bogotaan perustetaan Sisu-autojen tuontia, myyntiä ja huoltoa varten tytäryhtiö Sisu de Colombia Limitada, lyhyesti Sidecol.
1964
Leyland Motor Corporation Ltd.:stä tulee Sisun vähemmistöosakas.
Esitellään nimellä ”Proto” tunnetuksi tuleva maastokuorma-auto KB-45, jota vuoteen 1982 mennessä valmistetaan eri malliversioina (KB-/A-/AH-45) yli 500 yksilön verran.
Ensimmäisenä eurooppalaisena kuorma-autovalmistajana Sisu kokeilee kuorma-autojen paripyörien korvaamista erikoisleveillä taka-akselin yksittäisrenkailla.
Valmistetaan VR:lle vuoteen 1965 mennessä 100 hydraulisella kippilaitteella varustettua rautatievaunua.
1963
Pien- ja teollisuusvetureiden valmistus Karjaalla alkaa, jatkuen vuoteen 1970.
1962
Sisu KB-112 on ensimmäinen sarjatuotantoon päässyt eurooppalainen kuorma-auto, jossa on hydraulisesti eteenpäin kipattava ohjaamo.
Aloitetaan vuoteen 1975 kestänyt Triumph-autojen maahantuonti.
1961
Karjaan uusi kokoonpanohalli (150 000 m2) ja liukuhihna (100 m) otetaan käyttöön.
Pohjoismaiden suurin auto, Sisu K-50SS, valmistuu ja luovutetaan Kemijoki Oy:lle.
Aloitetaan kaksi vuotta kestänyt Steyr-Puch -henkilöautojen maahantuonti.
1960
O/Y Karia A/B fuusioidaan Oy Suomen Autoteollisuus Ab:iin.
Esitellään karkeatekoinen, lähinnä sotilaskäyttöön tarkoitettu keskiraskas kuorma-automallisto Kärppä-Sisu.
Laajamittainen vienti Etelä-Amerikkaan alkaa, aluksi 33 Kontio-Sisua Kolumbiaan; kaikkiaan sinne vietiin yli 1 200 Sisua.
1950-Luku
1959
O/Y Karia A/B:n eli Sisun oma raitiovaunuvalmistus päättyy.
1958
Insinööri Ilmari Louhio avustajineen kehittää Sisu-nestemoottorin, jota sovelletaan mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin, niin liikkuvassa kuin kiinteässä kalustossa.
Valmistetaan sarja betoninkuljetusautoja periaatteella tehtaalta suoraan ajoon.
Autokorituotanto (linja- ja myymäläautot) omille ja muunmerkkisille alustoille Karjaalla päättyy.
1957
Uusi pääkonttori- ja tehdasrakennus valmistuu Fleminginkadulle.
1956
Keskiraskaat linja-autoalustat saavat mallistonimen Ilves-Sisu.
Kootaan 10 kappaleen sarja DKW-pakettiautoja Suomen markkinoille nimellä Donau-Sisu.
1955
Ennen talvisotaa päättynyt oma ohjaamotuotanto alkaa uudelleen, ensimmäisenä tuotteena Nalle-Sisun kokoteräshytti.
Esitellään kevyt kuorma-automallisto Nalle-Sisu.
Keskiraskas kuorma-automallisto saa nimekseen Kontio-Sisu.
Rolls-Royce -dieselmoottorit otetaan käyttöön eräissä automalleissa.
Varustellaan uusi sarja Trojan-pakettiautoja Suomen markkinoille, edellisen sarjan kanssa autojen määräksi tulee 105 yksilöä.
Leyland-merkkisten linja- ja kuorma-autojen maahantuonti ja myynti alkaa.
Sisu-Uutisten julkaiseminen aloitetaan uudelleen.
1954
Sotakauden keskeyttämä rautatiekaluston valmistus jatkuu Karjaalla.
Kuuluisa ratatyöauto ”Punatulkku” esitellään.
Maantieliikenteeseen tarkoitettujen puoli- ja täysperävaunujen valmistus alkaa.
1953
Raskaat kuorma-automallit saavat mallistonimen Jyry-Sisu.
1951
Kootaan Fleminginkadun tehtaassa Suomen markkinoille 96 yksilön sarja hollantilaisia DAF-kuorma-autoja.
Varustellaan sarja brittiläisiä Trojan-pakettiautoja Suomen markkinoille.
Aloitetaan viisi vuotta kestänyt ranskalaisten Continental-telatraktoreiden maahantuonti.
1950
Kuorma-autojen tuotantoa aletaan mallikohtaisesti asteittain siirtää Karjaalle.
1940-Luku
1949
Ryhdytään panostamaan ”tehtaalta suoraan ajoon” tarkoitettujen Sisu-autojen valmistukseen (avolava ja takalaitanostin).
1948
Aloitetaan amerikkalaiseen Anthony-nostimeen perustuvien mekaanisten takalaitanostimien valmistus.
1948
Yhteissisu Oy puretaan, toimintaa jatkamaan perustetaan Vanajan Autotehdas Oy, kuntaliitoksen myötä uudeksi kotipaikaksi tulee Hämeenlinnan kaupunki.
Ensimmäinen Vanaja-merkkinen auto valmistuu Hämeenlinnan tehtaalta.
Bentley- ja Rover-henkilöautojen sekä Land-Rover-maastoautojen tuonti alkaa.
Brittiläisten Leyland-dieselmoottoreiden sarjakäyttö Sisuissa alkaa syrjäyttäen asteittain saksalaiset Henschel-dieselit.
1946
Linja-autokorien, raitiovaunujen ja rautatiekaluston tuotanto siirtyy Karjaalle.
Autokorien ja raitiovaunujen tuotemerkiksi tulee Karia. 1000:s Sisu-automoottori valmistuu.
Solmitaan tuontisopimus Rolls-Royce -henkilöautoista.
1945
Sotakorvaustuotteiden (mm. 2 000 moottoria) valmistus Neuvostoliittoon alkaa jatkuen vuoteen 1952.
1944
Osa Fleminginkadun toiminnoista evakossa Karjaan keskeneräisessä tehtaassa ja Helsingin ympäristökunnissa sijaitsevissa tiloissa.
1943
Yhteissisu Oy perustetaan Helsinkiin, aloite tulee Puolustusvoimilta, mukana ovat valtio ja maan kaikki tärkeimmät metalliteollisuusyritykset.
Yhtiö rakennuttaa Vanajan kuntaan uuden tehtaan valmistamaan Sisu S-22 -kuorma-autoja.
Valtio tilaa 7 000 autoa, mutta vain 294 autoa valmistuu vuoteen 1948 mennessä.
1941
Karjaan tehtaiden (O/Y Karia A/B) rakennustyöt alulle. Sisun teknistä tuotantoa hajautetaan erilaisten sotatarvikkeiden valmistukseen, jota jatkuu vuoteen 1945 saakka.
1940
Oma moottorituotanto amerikkalaisen Hercules-yhtiön myöntämällä lisenssillä alkaa, tuotannossa 4- ja 6-sylinterisiä bensiinikäyttöisiä auto-, meri- ja teollisuusmoottoreita.
1930-Luku
1939
Tor Nessling ostaa O/Y Suomen Autoteollisuus A/B:n osake-enemmistön.
Käynnistetään useiden eri automerkkien maahantuontineuvottelut, jotka talvisodan syttymisen vuoksi kuitenkin keskeytyvät.
Oma vuosituotanto yltää ensimmäisen kerran 300 autoyksilöön.
1938
Raitiovaunujen sarjavalmistus alkaa.
Viroon toimitetaan 40 kuorma- ja linja-autonalustaa osina paikallisesti kokoonpantaviksi, myös kokonaisia linja-autoja viedään Baltian maihin.
1937
Ensimmäinen dieselmoottorinen Sisu valmistuu, moottorina amerikkalainen Hercules-diesel.
Kokonaisten linja-autojen toimitus Latviaan alkaa.
Rakennetaan sisäasiainministeriön tilauksesta mellakantorjuntaan tarkoitettu panssariauto.
Yhtiö aloittaa oman asiakaslehden, Sisu-Uutisten julkaisemisen, lehti ilmestyi aluksi vuoteen 1941 saakka.
1936
Vienti käynnistyy, ensimmäisenä toimitetaan yksi kuorma-auton alusta Viroon.
1935
Rautatiekaluston valmistus alkaa VR:lle toimitetulla linja-autokorisilla rata-autoilla. Linja-autokorien tilauspohjainen valmistus Sisu- ja muunmerkkisille alustoille muodostaa aina sotien jälkeiseen aikaan saakka merkittävän osan tuotannosta.
Ensimmäinen Sisu-teliauto (vetotavaltaan 6×2) valmistuu.
1934
Ensimmäiset kaksi raitiovaunua valmistuvat. Volvo-komponenttien käytöstä Sisu-autoissa luovutaan.
Sisujen moottoriksi tulee lyhytaikaisesti kotimainen Olympia, mutta vaihtuu pian amerikkalaiseen Hercules-moottoriin.
1933
Autojen sarjatuotanto alkaa helmikuussa.
Kotimaisten komponenttien käyttöä päätetään lisätä, syntyy lukuisia alihankintasuhteita, joista osa on edelleen voimassa.
1932
Yhtiössä sisäisesti käytetty autojen työnimi ”Sisu” vahvistetaan yleisökilpailun perusteella viralliseksi tavaramerkiksi.
Ensimmäiset 9 autoa – 1 linja-auto ja 8 kuorma-autoa – valmistuvat kesän ja syksyn aikana.
Tuotantoperiaatteena jo tuolloin oli ”tehtaalta suoraan ajoon”, mikäli asiakas niin halusi. Yhtiön varsinainen voimahahmo, insinööri Tor Nessling, nimitetään toimitusjohtajaksi huhtikuussa ja saa vapaat kädet kehittää yritystä.
1931
Kahden Helsingin Kalliossa toimivan autokoritehtaan liiketoiminnat yhdistetään, syntyy O/Y Suomen Autoteollisuus A/B.
Yhtiö aloittaa toimintansa osoitteessa Fleminginkatu 27.
Autojen suunnittelu alkaa, sisäisenä työnimenä alusta alkaen ”Sisu”. Komponenttitoimittajaksi valitaan AB Volvo.